kesäisiä iltapäiviä


viime viikoilta & kuukausilta.

pyöräilen kouluun ja ohitan bussipysäkin, kahvilan ulkotuoleilla istuvat vaiteliaat miehet ja tolpan, jossa on digitaalinen kello-astemittari. 19, 17, 23 celsiusta.
jossain vaiheessa lopetin pyöräilemisen. piti pyöräillessä nousta liian usein tuulettamaan nahkasatulassa hikoavaa takapuolta.




olen pysähtynyt katsomaan kuinka hillomansikoita pestessä marjat saavat veden muovilaatikossa taittamaan punaista,
pysähtynyt takapihan nurmella kesken Taivaslaulun lukemisen unelmoimaan kesästä Helsingissä,

oppinut monta uutta korttipeliä viimeisinä koulupäivinä,
paennut pyöräilemään läheisille pelloille ja metsille,
käynyt tanssimassa biellan yössä ja jatkanut tanssimista koko viikonlopun jänteisiin hankaamaan jääneen tanssifiiliksen pakottamana,
kävellyt täyden ja äänekkään leikkipuiston ohi ja seurannut penkeillä istuvia erimaalaisia äitejä ja tuntenut kaipuuta johonkin jota minulla ei vielä ole ollut,
tiputtanut moraalintajuani pikkuhiljaa mutta tiedostaen italialaisten tasolle,
maalaillut ja tehnyt väritutkimuksia mutta jättänyt kaikki maalaukset kesken,
haahuillut omassa puutarhassa ja löytänyt joka kerta uusia nurkkia ja puita
sekä antanut jo ensimmäiset hyvästit.



papan salaatit


perunamaa toukokuun ensimmäisinä päivinä


yhtenä viikkona söimme joka ilta illallisen ulkona. heinäsirkat sirisivät, ilta oli lämmin, valo vähenevä mutta vielä siellä, lautaset vihreät oman puutarhan antimista ja vauvalepakot viuhahtelivat riemukkaasti poikki pihanurmen.

nukkumaan mennessä katsoimme kerran ulos ikkunasta ja näimme kuinka nurmikko välkkyi kuin tuikkivat tuikkivat tähtöset. tulikärpäset viettivät iltaansa lentelemällä yhdessä pihalla ja välkkyen vuorotellen valoaan, iltaisin sua katselen.





iltapäiviä kotona

raesade & kevätruno

sadepäivä koululla
rakkaita

amore



äitienpäivänä illallisella ravintolassa piazzolla,
josta on aina niin kauniit maisemat sekä vuorille että biellan katoille

piazzon näköalahissi




iltapäiviä ritan kanssa

elisa & giorgia


ystäväni elisa kutsui minut luokseen syömään isoäitinsä kuuluisia gnioccheja

onnen päiviä



seuraavat kuvat interculturan leiriltä.
(intercultura = italian afs)

leirillä oli kesällä ulkomaille lähteviä nuoria, minä ja rita, jotka parhaillaan ollaan vaihdossa ja niitä jotka oli jo ollut muutama vuosi sitten.
mahtava porukka! pidettiin hauskaa, soiteltiin kitaraa, syötiin mielettömän hyvin koska ruuat oli jokainen tuonu kotoa itse tai äidin tehtynä, juotiin kahvit joka välissä ja opetin kaikille norjalaisen jalkaleikin

simone & ilaria
kuva tahattomasti kuin vanhasta romanttisesta maalaiselokuvasta


martina
giulia

simone
marco
martinaiseni

rita

candelon katuja


perunamaa toukokuun viimeisinä päivinä

viikunapuu

siskokset



ritan kanssa eksyksissä.
matka venyi, istuttiin tien varressa hyvä tovi sekä saatiin kyyti lähikylän piazzalle tuntemattomilta mutta mukavilta ihmisiltä.

kesä-ateljee

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti